Majakkablogi


Jätä kommentti

Yhtä köyttä

Tarjap

Tarja Kinnunen

Yhtä köyttä – Kylien hyvinvoinnin monipalvelupisteet Länsi-Pohjassa

Palveluntarpeiden kartoituksesta toteutukseen

Yhtä köyttä – Kylien monipalvelupisteet Länsi-Pohjassa on luonteeltaan innovatiivinen kehittämishanke,  joka jakautuu kolmeen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa kylille on tarkoitus luoda monipalvelupisteiden toimintamalli ja suunnitella kuuteen kylään kohdistuvat pilottihankkeet, joiden avulla pyritään kartoittamaan paikalliset palveluntarpeet.

Hankkeen toisessa vaiheessa pilottihankkeita ryhdytään toteuttamaan mallintamalla kiinteitä ja liikkuvia palveluja sekä matalan kynnyksen ja digitaalisia palveluja. Tähän vaiheeseen kuuluu myös palvelujen tulevaisuuden tuottamistapojen selvittäminen.

Kolmannessa vaiheessa aletaan tuottaa suunniteltuja palveluja pyrkien juurruttamaan ne pysyväisluonteisiksi kylätoimijoiden aktiivisuuden avulla.

Yhtä köyttä –hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat Meri-Lapin kunnista Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio sekä Tornionjokilaaksosta Pello.

YHTEYSTIEDOT

Aila Rytkönen

Projektipäällikkö
puh. +358 50 564 1322
aila.rytkonen@majakkatalo.fi
Mainokset


Jätä kommentti

Muistiyhdistykselle vahvistusta

Pohjoisen järjestöjen tuki- Majakka ry:n käytävillä kuuluu eläväinen nauru ja iloinen puheen sorina. Uutena työharjoittelijana huomaan hakeutuvani turvallisen tuntuvan äänen lähteelle.  Positiivinen ilmapiiri tuo turvaa ensimmäisenä harjoittelupäivänä. Samana päivänä kuin minä harjoittelupaikassani aloitti  ”uudessa” työssään myös Minna Perttunen Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry:llä. Järjestömaailma ja Majakan käytävät ovat Minnalle kuitenkin jo tuttua ympäristöä. Hän on toiminut paikallisella järjestökentällä  yli kymmenen vuotta. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen  Kipu ry:n paikallisyhdistys ja Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry on aktivoittaneet  vapaaehtoistoiminnalla hänen arkeaan. Nyt hänelle oli tarjoutunut mahdollisuus työllistyä hänelle tärkeässä toiminnassa.

Olen huomannut että harjoittelujaksoni Majakassa on nostanut kiinnostustani  järjestömaailmaa kohtaan. Kun tarjoutui mahdollisuus tutustua sekä Minnaan että järjestötyöntekijän työmaailmaan toi se mukavan lisän harjoitteluviikkooni.  Minna oli toimistossaan työn touhuissa kun saavuin. Tietokone ja puhelin olivat äänessä. Hallituksen puheenjohtaja juuri esitti puhelimella toiveen Minnan työpäivään. Istahdin alas ja tutustuminen alkoi. Minna kertoi että on ihana antaa panoksensa yhdistykselle. Aijemmin työ oli vapaaehtoistyönä tehtyä mutta nyt palkkauksen ansiosta työtunnit päivien aikana ovat suuremmat. Työ toimistohuoneessa on Minnalle uutta ja vanhaa yhtä aikaa. On paljon uutta opittavaa mitä tuo muun muassa jäsentietorekisterien laatiminen mukanaan. Kokousjärjestelyt ja toiminnan järjestäminen kuuluvat hänen työkuvaansa. Kaappeihin kerkeää kurkistaa ja siivoilla myöhemminkin. Nyt kotiudutaan uudella tavalla tuttuun ympäristöön.

Minnan työhuoneessa olisi viihtynyt vaikka koko päivän. Juttua ja keskustelua riitti. Koulussa mitä käyn painotetaan vuorovaikutustaitoja. Kuuntelemisen tärkeyttä. Ne ovat tärkeitä elementtejä järjestötoimijalle. Muistiyhdistys on saanut osaavan naisen riveihinsä. Elämäntarinat, naurut, itkut, vapaaehtoistyön merkitys ja osallistuminen kävivät puheen aiheissa.

Muistiliiton paikallisyhdistys Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry tekee merkittävää työtä Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion, Ylitornio ja Tervolan alueella. Näkyvyys ja tunnettavuus saa varmasti uutta potkua reippaan järjestötyöntekijän myötä. Verkostoituminen, yhteistyö, avun antaminen ja vertaistuki on järjestölle helpompaa työntekijän avulla.

muisti

Kirjoittanut: Suvi-Tuuli Lehtinen, sosionomi-opiskelija, Lapin amk


Jätä kommentti

Pako mukavuusalueelta

Noin yhdeksän viikkoa sitten aloitin työharjoittelun Majakassa. Huomasin pian, miten mahtava yhteishenki täällä on, työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta. Olin kuitenkin lievästi sanottuna hämmentynyt kaikista lyhenteistä. HYTE, VATES, Valikko, PATU, HYVIS, Yhtä köyttä… mistä oikein on kysymys? Hyvin hitaasti – ja samalla hyvin epävarmasti – termit ja verkostojen toiminta alkoivat selkiytyä. Yllätyin siitä, miten monessa Majakka ehtii olla mukana näin pienellä henkilöstöllä.

Kiirettä pitää myös Yhtä köyttä -hankkeessa, jossa tähdätään kylien monipalvelupisteiden luomiseen. Koska hankkeessa on mukana monta kylää, kaikki asiat – kyselyt, kutsut, vierailut ja kehittämissuunnitelmat – tehdään tietysti moneen kertaan. Kylille järjestettiin yhteinen kyläpäiväkin Paakkolassa helmikuun lopulla, jotta he voisivat tutustua toisiinsa ja kuulla, mitä muilla kylillä puuhataan. Töitä hankkeessa riittää jatkossakin, jos sen toinen vaihe käynnistyy suunnitelmien mukaan.

Kiinnostavinta työharjoittelussa oli kyläpäivän suunnittelu, some-kanavien käyttö sekä yhteistyötapaaminen Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen tiimoilta. Uskon tällaisten tapaamisten motivoivan ihmisiä, jotka tekevät yhteistyötä hankkeen kanssa ja pyrkivät toteuttamaan sitä tahoillaan. Päällimmäisenä mieleeni jäi se, mitä mahdollisuuksia yhteistyöhön kätkeytyy, kun halua ja resursseja löytyy.

Työharjoittelu ei ollut helppo, mutta sitäkin opettavaisempi. Järjestötietopisteen aikojen täyttäminen tuotti hetkittäin tuskaa. Päädyin soittelemaan järjestöjen yhteyshenkilöille ja pyytämään heidän järjestöjään esittelemään toimintaansa järjestötietopisteelle. Minunlaiselleni ujolle ihmiselle tuo tehtävä ei todellakaan ollut helppo.

Havahduin ajatukseen: miksi sen olisi pitänytkään olla helppo? Työharjoittelu, samoin kuin koko elämämme, on itsensä kehittämistä. Kuten olen viisaiden ihmisten kuullut sanovan, me kehitymme ihmisinä vain silloin, kun uskallamme astua mukavuusalueemme ulkopuolelle. Silloin olemme epävarmoja ja haavoittuvaisia, kompastelemme ja kaadumme – mutta silloin kehitymme kaikkein eniten.

 

Aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen,

Saana Posio

Sosionomiopiskelija

20170721_235308 (1)


Jätä kommentti

Helmikuun kuulumisia

Helmikuun lopussa Majakan tiloissa kävi kuhina. Jo toiminnassa olevan nuorten elämänkaariverkoston lisäksi polkaistiin käyntiin lapsiperheiden ja ikääntyvien elämänkaariverkostot sekä järjestöjen palveluverkosto.

Projektipäällikkö Tarja avasi kokouksen ja esitteli järjestöverkostojen tarkoituksen ja tehtävän, josta hän siirtyikin jouhevasti Yhtä köyttä -hankkeen kuulumisiin. Tietotiimin Samuli vei meidät keväällä avattavien järjestötietopalvelun sivujen maailmaan. Seuraavaksi osallistujat pääsivät tositoimiin, kun projektikoordinaattori Anne pyysi heitä kirjoittamaan omenan ja pilven muotoisiin lappuihin toiveita ja odotuksia verkostoon liittyen. Laput kiinnitettiin seinälle ”puuhun” ja käytiin yhdessä läpi. Verkostojen tärkeimpänä tehtävänä pidettiin itse verkostoitumista ja eri tahojen välistä yhteistyötä.

Yhtä köyttä -hanke toimii jatkossa verkostojen koollekutsujana Hyvis-hankkeen päättymisen vuoksi. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos kaikille osallistujille!

Kollaasi2


Jätä kommentti

Uudet kasvot jatkamaan Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa –hanketta!

Hyvis –hankkeessa on vaihtunut väki, entisten projektityöntekijöiden siirryttyä uusiin tehtäviin. Remmissä on nyt kaksi Huttusta: projektipäällikkönä Leena Huttunen (vas) ja projektikoordinaattorina Jetta Huttunen (oik).

Leena Huttunen on valmistunut tuotantotalousinsinööriksi Kemi-Tornion amk:sta ja hänellä vahva tietotekninen tausta ja kokemusta yrityselämästä. Majakka on Leenalle ennestään tuttu paikka: hän on työskennellyt organisaatiossa aiemmin virtuaalijärjestöhankkeessa. Kolmas sektori ja sen toimintatavat ovat näin tulleet Leenalle tutuiksi.

”Ajattelen kuin insinööri ja haluan tuoda järjestökenttään uudenlaista näkökulmaa. Yritysmaailmassa ja kolmannessa sektorissa on paljon samaa, nk. pehmeän ja kovan ajattelun yhdistäminen hyödyttää järjestötoimijoita toimimaan tehokkaasti yhteiskunnassa.”

Leenalle on vapaa aikanaan tärkeää perheen kanssa vietetty aika. Perheenjäseniä ovat myös kaksi englanninsetteriä, joiden kautta Leena on mukana yhdistystoiminnassa itsekin. ”Se miten paljon hyvinvointia ja osallisuutta vapaaehtoistyö tuottaa tekijöilleen on mittaamaton voimavara.” Leena kuvailee itseään rationaaliseksi optimistiksi. ”Tietotekniikka on ollut aina intohimoni aina. Kun kotitietokoneet tulivat 80-luvulla, hankin heti sellaisen. Näin jo silloin, että tietokoneet tulevat muuttamaan maailmaa, kun digitaalinen teknologia laajentaa ihmisen toimintamahdollisuuksia.”

Leenan tärkeimmät tavoitteet hankkeen projektipäällikkönä on luoda jatkuvuutta meri-lappilaisen järjestökentän työhön nuorten osallisuuden edistämiseksi. ”Haluan nähdä hankkeen tulokset konkreettisena toimintamallina, joka auttaa nuorta elämään tolkkua elämää – myös hankkeen päätyttyä. Olemme luoneet nuorten arjen- ja elämänhallintaan työkaluja ja verkoston, jonka kautta hankkeen tulokset jäävät elämään.” Nuorten elämänkaariverkosto eli nk. NEO-verkosto on ainutlaatuinen kuntarajat ylittävä toimijaverkosto, joka tekee arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Leenan työparina on syyskuun alusta aloittanut Jetta Huttunen, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta ja jonka väitöskirja nuorten omaehtoisesta elokuvatuotannosta on esitarkastusvaiheessa Jyväskylän yliopistossa. ”Nuorten osallisuuden kysymykset ovat olleet minulla mukana kaikessa ammatillisessa työskentelyssä niin ammattikorkeakoulun lehtorina kuin tutkijana ja kehittäjänäkin.” Lisäksi Jetta on viestinnän ammattilainen ja tuo tiimiin media-alan osaamistaan.

Hyvinvoinnin lisääminen niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnassa laajemminkin viehättää Jettaa.  ”Ympäristökysymykset ovat minulle tärkeitä ja olen mukana Lounais-Lapin Vihreissä. Olen myös saanut valtavasti voimaa ja elämänlaatua yhdistystoiminnasta esimerkiksi kuorolaulun kautta ja toimimalla aktiivisesti erilaisissa taide- ja kulttuuriyhdistyksissä.”

Tärkeimmiksi tavoitteikseen Hyvis –hankkeessa Jetta nostaa työpajatoiminnan vahvistamisen ja NEO-verkoston toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. ”Haluan tuoda hankkeeseen tietotaitoani nuorison toimintakulttuurista mediakulttuurin piirissä ja hakea uudenlaisia osallistamisen mahdollisuuksia nuorille mediatuotannon kautta”. Myös jatkohankkeen valmistelu kiinnostaa Jettaa. ”Toiminta, jossa suunnitellaan tulevaa ja visioidaan parempaa maailmaa on innostavaa. Uskon, että tutkijan taustastani on hyötyä hankevalmistelussa.”

Leena ja Jetta on toivotettu tervetulleiksi Majakka-tiimiin ja he ovat aloittaneet työnsä täynnä intoa!

 

 


Jätä kommentti

Osallisuus kasvaa – osallistumalla itse

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee Raiviota ja Karjalaista (2013) mukaillen osallisuutta kolmella ulottuvuudella tai edellytyksellä. Ne ovat riittävä toimeentulo ja hyvinvointi, toiminnallinen osallisuus sekä yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys. Vajaus jollakin näistä osallistumisen ulottuvuudella voi tarkoittaa osallisuuden vähentymistä ja syrjäytymisriskin lisääntymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteisöllisen toiminnan ulkopuolelle jäämistä. Useimmiten siihen liittyy myös sosiaalista, taloudellista ja terveydellistä osattomuutta ja eriarvoisuutta.

Vaikka muuttoliike keskittää väestöä ja jopa puolet suomalaisista elää jo 200 kilometrin säteellä Helsingistä, silti moni meistä elää ja haluaa jatkossakin asua maaseudulla ja pohjoisessa. Harvaan asutuilla alueilla kuitenkin osallisuuden mahdollisuudet voivat näyttäytyä toisenlaisina kuin tiiviimmin asutuissa taajamissa, joissa esimerkiksi hyvinvoinnin palveluverkko, työllistymisen mahdollisuudet ja vapaa-ajan ja kulttuuritoimintojen määrä ovat toisenlaiset kuin maaseudun kylissä. Elipä missä asuinympäristössä hyvänsä, siellä olevat mahdollisuudet vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin ovat olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja kiinnittymistä yhteisöön.

 

Työ on ollut pitkään yhteiskunnassamme se keskeisin ja oikeutetuin tapa kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Nykyisessä yhteiskunnassa, jossa perinteinen kokopäiväinen palkkatyö ei enää päättäjien tavoitteista ja toimenpiteistä huolimatta kykene olemaan kaikille mahdollinen yhteiskuntaan osallistumisen muoto ja toimeentulon hankkimisen väylä, tarvitaan muita vaihtoehtoja, joiden varaan voi rakentaa identiteettiään, joiden kautta voi kiinnittyä yhteisöön ja jotka tukevat osallisuuden eri ulottuvuuksia niin sosiaalista, taloudellista kuin terveydellistä syrjäytymistä ehkäisten. Vapaaehtoistyö voi tarjota monia mahdollisuuksia omalle toimijuudelle, tukea henkilökohtaista hyvinvointia ja se voi mahdollistaa yhteisöissä monia toimintoja, mutta se ei kuitenkaan voi eikä sen tulekaan korvata sellaisia hyvinvointipalveluita, joiden toteuttamiseen tarvitaan jo lakisääteisesti taattua jatkuvuutta ja esimerkiksi spesifiä ammattiosaamista. Kuitenkin erityisesti osallisuuden kolmannen ulottuvuuden eli yhteisöihin kuulumisen ja jäsenyyden osalta yksi erinomainen vapaaehtoistyön tarjoama vaihtoehto on lähteä mukaan paikalliseen kylä- tai omakotiyhdistyksen toimintaan. Tällöin toiminnallinen osallisuus voi tukea myös yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Oman kylän tai kaupunginosan hyvinvointiin voi jokainen asukas vaikuttaa halutessaan eri tavoin. Omaa kylää voi kehittää kyläyhdistysten lisäksi myös monien muiden väylien kautta, eri järjestöjen kuten paikallisen nuorisoseuran, maa- ja kotitalousseuran, pienviljelijäyhdistyksen, maamiesseuran, MLL:n, metsästysseuran, urheiluseuran, 4H:n tai muiden järjestöjen toimintaan osallistumalla.

 

Uskon itse, että osallisuuden kokemuksen kannalta kaikki lähtee yhtäältä henkilökohtaisesta motivaatiosta ja toisaalta motivaation käynnistämänä toiminnasta, siitä että lähtee mukaan johonkin sellaiseen toimintaan, mistä kokee saavansa itselleen jotain ja mihin omat ajalliset ja muut resurssit riittävät. Usein erilaiset yhdistykset ja niiden toiminta voidaan kokea ennestään toisilleen tuttujen ihmisten keskinäisenä kanssakäymisenä, johon voi olla kynnys tulla mukaan ”ulkopuolelta”, ellei tunne ketään tai ole siihen varta vasten pyydetty mukaan. Kun ylittää tämän kynnyksen, voi kuitenkin yllättyä positiivisesti. Tärkeintä on rohkaistua, toimia, lähteä liikkeelle, ottaa puheeksi asioita. Liikkeelle voi lähteä pienestä, siitä mikä juuri sinua kiinnostaa ja mitä toimintaa on jo tarjolla, lähteä mukaan vaikkapa kansalaisopiston kursseille tai kokeilemaan uutta liikuntamuotoa. Järjestöjen toimintaan osallistumalla voi vaikuttaa positiivisella tavalla sekä omaan henkilökohtaiseen osallisuuden kokemukseen että vahvistaa osallisuutta myös omassa lähiympäristössään.

 

Kokemuksellinen ulottuvuus on keskeisessä roolissa myös Yhtä köyttä -hankkeessa: maaseudun kylissä asuvien kokemukset esimerkiksi arjen turvattomuudesta, yksinäisyydestä ja palveluvajeista voidaan hankkeen avulla tuoda näkyviksi ja rohkaista ihmisiä itse miettimään, miten niihin voisi lähteä itse ja lähiyhteisön avulla vaikuttamaan. Voisiko kylätalo toimia pisteenä, jonka alle kootaan asukkaiden kokemusten pohjalta valikoituja, omaa ja lähiyhteisön osallisuutta edistäviä hyvinvointipalveluita, joiden tuottamiseen osallistuisi toimijoita kunnasta kyläyhdistyksiin ja muihin järjestöihin, yli sektorirajojen, kyläläiset itse mukaan lukien, ja jossa osa toiminnoista tuotettaisiin vapaaehtoistyönä, osa palkkatyönä, esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten toteuttamana. Osallisuuden tukeminen räätälöidysti, paikallisten ja eri elämänkaariryhmien tarpeiden pohjalta voisi ehkäistä tällöin mahdollista syrjäytymiskehitystä mitä parhaiten, toiminnan keskipisteenä paikallinen monipalvelupiste.

 

Aila Rytkönen

Yhtä köyttä -hanke


Jätä kommentti

Infon terveiset

Majakan infon ensimmäinen alkuvuosi on ollut vilkasta aikaa, olemme saaneet Majakkaan 11 uutta jäsentä ja niitä on nyt yhteensä 68. Pyydämmekin, että te yhdistykset pidätte meidät ajan tasalla, kun yhdistyksenne yhteystiedot tai henkilöt muuttuvat, tiedot voi laittaa sähköpostilla infoon (info@majakkatalo.fi) tai puhelimitse 050 409 9683.

Kevään aikana Majakassa järjestettiin joka toinen keskiviikko keskusteluilta ja aiheet olivat mm. mielen hyvinvointi, sosiaalinen media, matkailu, luonto, lasten harrastukset, kuntavaikuttaminen. Kevään aikana infopisteessä oli kaksi maahanmuuttajaan työssäoppimassa, heidän molempien tavoitteena oli tutustua suomalaiseen työelämään ja sen sääntöihin sekä oppia puhumaan rohkeammin suomen kieltä. Molemmat harjoittelijat olivat tyytyväisiä harjoitteluaikaan Majakassa ja siihen, kuinka hyvin koko henkilöstö otti heidät vastaan. Kevään aikana meillä kokoontui maahanmuuttajille suunnattu osuuskuntakoulutus, joka oli TE- keskuksen järjestämä koulutus. Meillä Majakka pyörii edelleen samaan malliin, voi käydä lukemassa päivän lehden, kahvittelemassa tai vaikka piipahtamassa asiakaspäätteellä. Meille voi myös edelleen tuoda käytettyjä silmälaseja, jotka lähtevät silmälasiliikkeen välityksellä kehitysmaihin. Silmälasien kierrätys on helppo tapa tehdä hyväntekeväisyyttä kehitysmaissa asuvien hyväksi. Majakan käytävällä olevaan Levylaariin voi tuoda käytettyjä CD ja DVD levyä tai ottaa itselleen mieluisen levyn mukaan. Majakan käytäviä ja seiniä mm. yhdistykset voivat hyödyntää esim. esittely ja näyttelypaikkoina. Tälläkin hetkellä kahvila Poijussa meillä on Majakan työntekijän luontovalokuvia.

 Lankakerä

Talvi on selätetty ja kesää kohti kovasti mennään. Meillä Majakassa Lankakeräryhmä jatkoi kutomista, virkkaamista ja näpräämistä myös vuoden 2017 alusta alkaen, Lankakeräryhmän teemana on suomi 100 vuotta, jonka innoittamana myymme Majakassa mm. sukkia, lapasia, myssyjä, huiveja, joista saadut varat käytetään Kemin veteraanien hyväksi. Toukokuun viimeisenä tiistaina vietimme Majakassa Lankakeräryhmän kevätkauden päättäjäisiä iloisesti kakkukahvien merkeissä. Syksyllä taas jatketaan tehden hyvin alkanutta hyväntekeväisyyttä. Toivottavasti saisimme myös lisää uusia innostuneista kutojia ja virkkajia mukaan Lankakeräryhmään syksyn saapuessa.

lankakerä

Järjestötietopiste

Järjestötietopiste jatkoi taas joulutauon jälkeen toimintaansa Länsi- Pohjan keskussairaalan ala- aulassa. Esittely on edelleen joka tiistai klo 10- 14. Kevään aikana oli yhteensä 17 eri yhdistystä esittelemässä toimintaansa. Suurin osa esittelijöistä oli sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä. Lisäksi mukana oli mm. Riku – Rikosuhripäivystys ja Seutukunnallinen potilas- ja sosiaaliasiamies palvelut. Luotolan Nuoret ry / ISOSISKO ja ISOVELI- hanke kävi myös esittelemässä toimintaansa. Järjestötietopiste jatkaa taas toimintaansa syksyllä joka tiistai. Vapaita aikoja voi kysellä Infopisteestä, niitä löytyy kyllä vielä.

kesäloma

Majakka on kesälomalla heinäkuun ajan, tavoitatte infon henkilökuntaa puhelimitse
050 409 9683 tai sähköpostilla i
nfo@majakkatalo.fi ma – pe klo 8.00 – 12.30