Majakkablogi


Jätä kommentti

Sosiaalinen kuntoutus järjestötoimijan näkökulmasta

Uusitun sosiaalihuoltolain myötä palveluiden painopiste siirtyy korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Uudistamisen myötä painopistettä siirretään erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä sekä tiivistetään viranomaisyhteistyötä. Näiden toimenpiteiden toteuttamisessa myös järjestöjen rooli palveluiden tarjoajana vahvistuu. Näin me järjestökentällä ainakin toivotaan.

 
Uuden sosiaalihuoltolain hengen mukaan palveluista tiedottamisen näkyvyyttä tulee kehittää, sillä kuntalaisten on saatava helposti tietoa, millaisia palveluja on mahdollista saada ja miten niitä haetaan. Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeen tavoitteena on luoda sähköinen alusta, joka on käytössä kuntalaisilla ja viranomaisilla. Alustan avulla järjestöjen tuottamat palvelut nuorille ovat löydettävissä helposti ja yhdestä paikkaa. Alusta mahdollistaa järjestöjen toimintojen esiin nostamisen ja tiedottamisen, joka myös lisää palvelujen käyttöä ja vahvistaa järjestötoimijoiden roolia julkisen palvelurakenteen täydentäjänä.

 
Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet avaavat erilaisia toimintatapoja vahvistaa kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä. Näiden hyödyntäminen edellyttää riittävää rohkeutta huomioida ympärillä olevat toimijat ja tiedostaa niiden palvelutarjonta. Otetaampa esimerkiksi kotipalvelun sisältämä arkisen avun tukitoimet. Perheen tilanne huomioiden ja arvioiden olisiko tarvetta esimerkiksi lapsiperheiden kuljetuspalvelulle, jossa vähävarainen ja autoton perhe voisi hyödyntää lapsen harrastamisessa järjestötoimijoiden tuottamaa kuljetusapua. Näin lapsi voisi osallistua harrastustoimintaan, kun matka omatoimisesti on haasteellinen. Järjestötoimija hakisi lapsen sovitusti ja veisi hänet harrastuksen pariin, joka muuten jäisi vain haaveeksi. Kuka maksaisi tämän palvelun? Ennaltaehkäisevän työn ja vaikuttavuuden näkökulmasta maksaminen ei saisi olla este. Tässä esimerkissä kunta voisi ostaa palvelun järjestöltä, joka hankkisi luotettavat vapaaehtoiset asiaa toteuttamaan. Toinen esimerkki voisi toimia samalla tavalla. Perheen tilanne huomioiden olisiko käyttöä palvelulle, jossa pyykkihuolto toteutettaisiin järjestön toimesta? Kotipalvelu arvioisi tarpeen ja heidän työpanos sijoitettaisiin akuutimpaan perhetyöhön.

 
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä. Ihmiselle on tärkeää selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Osallisuus on sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta tärkeää. Olla mukana ja osallisena tuovat sisältöä kaiken ikäiselle väestölle. Erityisesti nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen tulee jatkossa kiinnittää vahvempaa huomiota, sillä yhteiskunnan kustannukset korjaavan työn muodossa ovat moninkertaiset jos ennaltaehkäisevän työn merkitys sivutetaan. Sosiaalinen kuntoutus alkaa jo varhaisessa vaiheessa. Vaiheessa, jolloin ei edes tiedetä millaisia haasteita tulevaisuus toisi tullessaan ilman näitä kokemuksia, toimenpiteitä tai tapahtumaketjuja lapsen elämässä. Turvallisen ja virikkeellisen kasvuympäristön luominen on kaikkien aikuisten vastuulla ja nämä elämän peruspilarit luovat kivijalan lapsen ja nuoren sosiaalisille toiminnalle ja kasvulle.

 
Kuinka järjestöt voivat laaja-alaisesti olla mukana tässä merkittävässä työssä? Useat järjestöt ovat jo toteuttaneet lasten ja nuorten parissa omaa perustehtäväänsä. Tämä on muistettava, että ilman kolmannen sektorin tarjoamia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia eläminen olisi varsin toimetonta ja tylsää. Aika moni meistä osallistuu järjestöjen tarjoamiin palveluihin ja saa sitä kautta elämäänsä sisältöä monin eri tavoin. Miten voisimme kiinnittää näihin toimintoihin sellaisia nuoria, joiden elämässä arki ei kulje, sosiaaliset verkostot ovat hatarat ja elämänhallinta yleensäkin vaatisi korjausliikettä?

 
Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta kolmannen sektorin tarjoama toiminta voisi olla pelastus ja apu monelle nuorelle, kunhan vaan kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Monet järjestöt toivovat lisää toimijoita ja osallistujia erilaisiin tapahtumiin, osalla järjestöistä olisi resursseja auttaa ja tukea apua tarvitsevaa nuorta. Tarjonta on kirjavaa ja tieto on etsittävä ns. oikeasta paikasta. Tänä päivänä järjestöt tarjoavat vertaistukiryhmiä, säännöllistä harrastustoimintaa, vapaaehtoistyötä, koulutuksia, tuettua ryhmätoimintaa, tapahtumia ja retkiä, ihan vain joitain mainitakseni. Sosiaalista kuntoutusta on siis tarjolla laajasti myös järjestökentällä, kunhan vain osaisimme ohjata nuoria toimintaan.

 
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeen tahtotila on kehittää, uudistaa ja ajanmukaistaa olemassa olevaa palvelurakennetta sekä kerätä kokemuspohjasta tietoa, jolla yhteen sovittaa olemassa olevat ja kehitteillä olevat nuorten palvelut. Tällaisia toimenpiteitä ei pystytä tekemään yksin, vaan mukaan tarvitaan laaja osaajajoukko ja motivoituneet järjestötoimijat. Kaikilla on yhteinen tavoite ehkäistä syrjäytymistä ja edistää osallisuutta, joten mietitään keinot toteuttamiselle yhdessä…olkoon siinä vain taivas rajana….

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa
Aktiivinen järjestötoimija itsekin

Tähtitaivas ja jalat

Mainokset


Jätä kommentti

Jos haluu saada, on pakko antaa :)

Kesäinen iltapäivä Majakalla, ulkona paistaa aurinko, puhelimen näyttö ilmoittaa lämpö asteiksi 20C. Toimistohuoneessa hurraa ilmastointi, joten minua ei kuumuus vaivaa, on melkein vilu. Pieni kateuden pistos tuntuu kesälomalaisia kohtaan, karistan sen pikaisesti. Puhelin ei pirise, sähköposti ei täyty hurjaa vauhtia eikä kalenterikaan ole buukattu täyteen. Nyt on mitä oivallisin hetki tehdä hankkeessa tärkeää taustatyötä. Nyt on aikaa istua koneella lukien julkaisuja, uutta sosiaalihuoltolakia, hyvinvointikertomuksia ja tutustua erilaisiin sähköisiin innovaatioihin sosiaali-ja terveyspalveluissa. Eräs näistä taustatöistä on kysely, jonka lähetimme järjestöille kesäkuussa.

Kartoitimme järjestösektorin palveluiden tarjontaa nuorille Meri-Lapin alueella. Kysyttiin mm. seuraavia asioita: millaista toimintaa järjestöillä on tällä hetkellä? Tekevätkö he yhteistyötä julkisen sektorin kanssa? ja kuinka suuri osa jäsenistä on alle 29 – vuotiaita? Lähetimme sähköpostikyselyn n.240 järjestölle. Kysely lähetettiin Meri-Lapin alueen kuntiin järjestöjen edustajille/yhteyshenkilöille. Vastaajat olivat kirjavaa joukkoa ja hyvinkin erin kokoisia yhdistyksiä eri sektoreilta, osaajia oli mm. liikunta, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan järjestöistä.

Vastausinnostuksen lisäämiseksi luvattiin yhteystietonsa jättäneiden kesken arpoa 30€ arvoinen lahjakortin Majakan rakennuksessa sijaitsevaan Hotelli-ravintola Meri-Hoviin. Kesäkuun toiseksi viimeisellä viikolla saatiin n. 23 vastausta. Yhdistyksille lähetettiin muistutus sähköpostiin, tämä tuotti vielä 8 vastausta. Yhteensä vastauksia saapui 31. Yhteystietonsa jätti 24 henkilöä, jotka siis osallistuivat arvontaan. Arvonnassa onni suosi Lapin kilpirauhasyhdistys ry:n Raili Kuuselaa.

Yli 240 sähköpostiosoitetta. Melkein 500 sähköpostia. Vastauksia 31.

Aivojen kätköistä nousee mieleen takavuosien rallatus ”jos haluu saada on pakko antaa, voo-o”. Nykyään puhutaan kovasti siitä kuinka järjestökenttä vanhenee ja uusia, nuoria tekijöitä kaivattaisiin. Tämä heijastui myös tämän kyselyn vastauksista. Yhdistykset haluavat uusia jäseniä, uusia ideoita, uusia toimintoja. Miten niitä saadaan? Yksi keino on vaikkapa vastata kyselyihin ja sitä kautta olla mukana; antaa asiantuntijuuttaan ja auttaa. Voi myös osallistua erilaisiin hankkeisiin muillakin tavoin. Monissa hankkeissa on yleensä resursseja ja osaamista antaa yhdistyksen käyttöön ja kehittämistyöhön. Haluatko saada uutta toimintaa? kehittää uusia palveluja? tai uusia jäseniä? Tällainen innovointi vaatii hieman aikaa ja mielenkiintoa, eli resursseja yhdistykseltä, mutta se kannattaa. Kehittämistyö on innostavaa, kiinnostavaa ja mukaansa vievää. Yhdessä tekeminen on parasta, yhdessä kokeminen ja toisten auttaminen. Yhdessä saadaan ihmeitä aikaan. Yhdistystoimijat tunnistavat itsensä tässä vaiheessa, ”mehän tehdään juurikin tätä”, mutta miten tämä työ saadaan näkyväksi? ja kuinka muutkin saadaan innostumaan mukaan kehittämistyöhön? Pohdin, ihmettelen ja suunnittelen. Ehkä jos näkisimme henkilökohtaisesti, juteltaisiin yhdessä? Siemenet ovat mullassa, jotkin niistä lähtevät itämään, kasvamaan ja kukoistamaan. Jotkut ideansiemenet jäävät ainaiseksi multaan, mutta sehän on ihan ok, niin sen pitääkin mennä. Mieli on innostunut ja toiveikas, minä uskon, uskon todella, että ihmisillä on halua ja intoa kehittää osaamistaan ja halu auttaa muita. Näitä pohtien minäkin lähden ulos ja nauttimaan auringosta Martti Lutherin sanoin ”vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin tänään omenapuun”. Toiveikasta kesän jatkoa hyvät lukijat, toiveikkaasti toivottaa:

Anne Oikarinen
Projektikoordinaattori
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa- hanke

AnneII_1.7.2015