Majakkablogi


Jätä kommentti

Muistiyhdistykselle vahvistusta

Pohjoisen järjestöjen tuki- Majakka ry:n käytävillä kuuluu eläväinen nauru ja iloinen puheen sorina. Uutena työharjoittelijana huomaan hakeutuvani turvallisen tuntuvan äänen lähteelle.  Positiivinen ilmapiiri tuo turvaa ensimmäisenä harjoittelupäivänä. Samana päivänä kuin minä harjoittelupaikassani aloitti  ”uudessa” työssään myös Minna Perttunen Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry:llä. Järjestömaailma ja Majakan käytävät ovat Minnalle kuitenkin jo tuttua ympäristöä. Hän on toiminut paikallisella järjestökentällä  yli kymmenen vuotta. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen  Kipu ry:n paikallisyhdistys ja Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry on aktivoittaneet  vapaaehtoistoiminnalla hänen arkeaan. Nyt hänelle oli tarjoutunut mahdollisuus työllistyä hänelle tärkeässä toiminnassa.

Olen huomannut että harjoittelujaksoni Majakassa on nostanut kiinnostustani  järjestömaailmaa kohtaan. Kun tarjoutui mahdollisuus tutustua sekä Minnaan että järjestötyöntekijän työmaailmaan toi se mukavan lisän harjoitteluviikkooni.  Minna oli toimistossaan työn touhuissa kun saavuin. Tietokone ja puhelin olivat äänessä. Hallituksen puheenjohtaja juuri esitti puhelimella toiveen Minnan työpäivään. Istahdin alas ja tutustuminen alkoi. Minna kertoi että on ihana antaa panoksensa yhdistykselle. Aijemmin työ oli vapaaehtoistyönä tehtyä mutta nyt palkkauksen ansiosta työtunnit päivien aikana ovat suuremmat. Työ toimistohuoneessa on Minnalle uutta ja vanhaa yhtä aikaa. On paljon uutta opittavaa mitä tuo muun muassa jäsentietorekisterien laatiminen mukanaan. Kokousjärjestelyt ja toiminnan järjestäminen kuuluvat hänen työkuvaansa. Kaappeihin kerkeää kurkistaa ja siivoilla myöhemminkin. Nyt kotiudutaan uudella tavalla tuttuun ympäristöön.

Minnan työhuoneessa olisi viihtynyt vaikka koko päivän. Juttua ja keskustelua riitti. Koulussa mitä käyn painotetaan vuorovaikutustaitoja. Kuuntelemisen tärkeyttä. Ne ovat tärkeitä elementtejä järjestötoimijalle. Muistiyhdistys on saanut osaavan naisen riveihinsä. Elämäntarinat, naurut, itkut, vapaaehtoistyön merkitys ja osallistuminen kävivät puheen aiheissa.

Muistiliiton paikallisyhdistys Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry tekee merkittävää työtä Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion, Ylitornio ja Tervolan alueella. Näkyvyys ja tunnettavuus saa varmasti uutta potkua reippaan järjestötyöntekijän myötä. Verkostoituminen, yhteistyö, avun antaminen ja vertaistuki on järjestölle helpompaa työntekijän avulla.

muisti

Kirjoittanut: Suvi-Tuuli Lehtinen, sosionomi-opiskelija, Lapin amk

Mainokset


Jätä kommentti

Pako mukavuusalueelta

Noin yhdeksän viikkoa sitten aloitin työharjoittelun Majakassa. Huomasin pian, miten mahtava yhteishenki täällä on, työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta. Olin kuitenkin lievästi sanottuna hämmentynyt kaikista lyhenteistä. HYTE, VATES, Valikko, PATU, HYVIS, Yhtä köyttä… mistä oikein on kysymys? Hyvin hitaasti – ja samalla hyvin epävarmasti – termit ja verkostojen toiminta alkoivat selkiytyä. Yllätyin siitä, miten monessa Majakka ehtii olla mukana näin pienellä henkilöstöllä.

Kiirettä pitää myös Yhtä köyttä -hankkeessa, jossa tähdätään kylien monipalvelupisteiden luomiseen. Koska hankkeessa on mukana monta kylää, kaikki asiat – kyselyt, kutsut, vierailut ja kehittämissuunnitelmat – tehdään tietysti moneen kertaan. Kylille järjestettiin yhteinen kyläpäiväkin Paakkolassa helmikuun lopulla, jotta he voisivat tutustua toisiinsa ja kuulla, mitä muilla kylillä puuhataan. Töitä hankkeessa riittää jatkossakin, jos sen toinen vaihe käynnistyy suunnitelmien mukaan.

Kiinnostavinta työharjoittelussa oli kyläpäivän suunnittelu, some-kanavien käyttö sekä yhteistyötapaaminen Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen tiimoilta. Uskon tällaisten tapaamisten motivoivan ihmisiä, jotka tekevät yhteistyötä hankkeen kanssa ja pyrkivät toteuttamaan sitä tahoillaan. Päällimmäisenä mieleeni jäi se, mitä mahdollisuuksia yhteistyöhön kätkeytyy, kun halua ja resursseja löytyy.

Työharjoittelu ei ollut helppo, mutta sitäkin opettavaisempi. Järjestötietopisteen aikojen täyttäminen tuotti hetkittäin tuskaa. Päädyin soittelemaan järjestöjen yhteyshenkilöille ja pyytämään heidän järjestöjään esittelemään toimintaansa järjestötietopisteelle. Minunlaiselleni ujolle ihmiselle tuo tehtävä ei todellakaan ollut helppo.

Havahduin ajatukseen: miksi sen olisi pitänytkään olla helppo? Työharjoittelu, samoin kuin koko elämämme, on itsensä kehittämistä. Kuten olen viisaiden ihmisten kuullut sanovan, me kehitymme ihmisinä vain silloin, kun uskallamme astua mukavuusalueemme ulkopuolelle. Silloin olemme epävarmoja ja haavoittuvaisia, kompastelemme ja kaadumme – mutta silloin kehitymme kaikkein eniten.

 

Aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen,

Saana Posio

Sosionomiopiskelija

20170721_235308 (1)


Jätä kommentti

Helmikuun kuulumisia

Helmikuun lopussa Majakan tiloissa kävi kuhina. Jo toiminnassa olevan nuorten elämänkaariverkoston lisäksi polkaistiin käyntiin lapsiperheiden ja ikääntyvien elämänkaariverkostot sekä järjestöjen palveluverkosto.

Projektipäällikkö Tarja avasi kokouksen ja esitteli järjestöverkostojen tarkoituksen ja tehtävän, josta hän siirtyikin jouhevasti Yhtä köyttä -hankkeen kuulumisiin. Tietotiimin Samuli vei meidät keväällä avattavien järjestötietopalvelun sivujen maailmaan. Seuraavaksi osallistujat pääsivät tositoimiin, kun projektikoordinaattori Anne pyysi heitä kirjoittamaan omenan ja pilven muotoisiin lappuihin toiveita ja odotuksia verkostoon liittyen. Laput kiinnitettiin seinälle ”puuhun” ja käytiin yhdessä läpi. Verkostojen tärkeimpänä tehtävänä pidettiin itse verkostoitumista ja eri tahojen välistä yhteistyötä.

Yhtä köyttä -hanke toimii jatkossa verkostojen koollekutsujana Hyvis-hankkeen päättymisen vuoksi. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos kaikille osallistujille!

Kollaasi2