Majakkablogi


Jätä kommentti

Uudet kasvot jatkamaan Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa –hanketta!

Hyvis –hankkeessa on vaihtunut väki, entisten projektityöntekijöiden siirryttyä uusiin tehtäviin. Remmissä on nyt kaksi Huttusta: projektipäällikkönä Leena Huttunen (vas) ja projektikoordinaattorina Jetta Huttunen (oik).

Leena Huttunen on valmistunut tuotantotalousinsinööriksi Kemi-Tornion amk:sta ja hänellä vahva tietotekninen tausta ja kokemusta yrityselämästä. Majakka on Leenalle ennestään tuttu paikka: hän on työskennellyt organisaatiossa aiemmin virtuaalijärjestöhankkeessa. Kolmas sektori ja sen toimintatavat ovat näin tulleet Leenalle tutuiksi.

”Ajattelen kuin insinööri ja haluan tuoda järjestökenttään uudenlaista näkökulmaa. Yritysmaailmassa ja kolmannessa sektorissa on paljon samaa, nk. pehmeän ja kovan ajattelun yhdistäminen hyödyttää järjestötoimijoita toimimaan tehokkaasti yhteiskunnassa.”

Leenalle on vapaa aikanaan tärkeää perheen kanssa vietetty aika. Perheenjäseniä ovat myös kaksi englanninsetteriä, joiden kautta Leena on mukana yhdistystoiminnassa itsekin. ”Se miten paljon hyvinvointia ja osallisuutta vapaaehtoistyö tuottaa tekijöilleen on mittaamaton voimavara.” Leena kuvailee itseään rationaaliseksi optimistiksi. ”Tietotekniikka on ollut aina intohimoni aina. Kun kotitietokoneet tulivat 80-luvulla, hankin heti sellaisen. Näin jo silloin, että tietokoneet tulevat muuttamaan maailmaa, kun digitaalinen teknologia laajentaa ihmisen toimintamahdollisuuksia.”

Leenan tärkeimmät tavoitteet hankkeen projektipäällikkönä on luoda jatkuvuutta meri-lappilaisen järjestökentän työhön nuorten osallisuuden edistämiseksi. ”Haluan nähdä hankkeen tulokset konkreettisena toimintamallina, joka auttaa nuorta elämään tolkkua elämää – myös hankkeen päätyttyä. Olemme luoneet nuorten arjen- ja elämänhallintaan työkaluja ja verkoston, jonka kautta hankkeen tulokset jäävät elämään.” Nuorten elämänkaariverkosto eli nk. NEO-verkosto on ainutlaatuinen kuntarajat ylittävä toimijaverkosto, joka tekee arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Leenan työparina on syyskuun alusta aloittanut Jetta Huttunen, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta ja jonka väitöskirja nuorten omaehtoisesta elokuvatuotannosta on esitarkastusvaiheessa Jyväskylän yliopistossa. ”Nuorten osallisuuden kysymykset ovat olleet minulla mukana kaikessa ammatillisessa työskentelyssä niin ammattikorkeakoulun lehtorina kuin tutkijana ja kehittäjänäkin.” Lisäksi Jetta on viestinnän ammattilainen ja tuo tiimiin media-alan osaamistaan.

Hyvinvoinnin lisääminen niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnassa laajemminkin viehättää Jettaa.  ”Ympäristökysymykset ovat minulle tärkeitä ja olen mukana Lounais-Lapin Vihreissä. Olen myös saanut valtavasti voimaa ja elämänlaatua yhdistystoiminnasta esimerkiksi kuorolaulun kautta ja toimimalla aktiivisesti erilaisissa taide- ja kulttuuriyhdistyksissä.”

Tärkeimmiksi tavoitteikseen Hyvis –hankkeessa Jetta nostaa työpajatoiminnan vahvistamisen ja NEO-verkoston toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. ”Haluan tuoda hankkeeseen tietotaitoani nuorison toimintakulttuurista mediakulttuurin piirissä ja hakea uudenlaisia osallistamisen mahdollisuuksia nuorille mediatuotannon kautta”. Myös jatkohankkeen valmistelu kiinnostaa Jettaa. ”Toiminta, jossa suunnitellaan tulevaa ja visioidaan parempaa maailmaa on innostavaa. Uskon, että tutkijan taustastani on hyötyä hankevalmistelussa.”

Leena ja Jetta on toivotettu tervetulleiksi Majakka-tiimiin ja he ovat aloittaneet työnsä täynnä intoa!

 

 

Mainokset


Jätä kommentti

Tehdäänkö tästä vuodesta 2016 muutoksen vuosi?

Kuten rap-artisti ja megaluokan stara Cheek tv-mainoksessa sanoo: ”Mieluummin muuttunut, kuin juuttunut.” Tämä on kyllä hyvin sanottu ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tuon. Kuulostaako seuraavat lausahdukset tutuilta, minusta kuulostaa… ”Me olemme aina tehneet näin”. ”Tämä on ihan sama juttu, kuin viis vuotta sitten”. ”Mitä se kannattaa, eihän ennenkään ole kukaan tullut”. ”Ihan hyvä idea, mutta kuka sen tekee”. ”Voisiko joku tehdä sen”.

Monet asiat kariutuvat jo ennen kuin niitä ehditään kunnolla edes pohtia. Vedotaan aikaisempaan kokemukseen ja suojellaan itseä. Ei haluta epäonnistumista. Ei ehkä jakseta ponnistella tai uskalleta tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tehdään asioita turvallisesti, jotka koetaan mielekkääksi ja jotka osataan. Toisaalta tämänkin ymmärtää. Kokemuksessa on monen yhdistyksen vahvuus ja pitkäjänteinen työ on antanut yhdistykselle kasvot. Uusien asioiden haltuun ottaminen vie aikansa ja vaatii oman kompuroinnin. Tuntuu, ettei juuri nyt ole siihen aikaa. On helpompaa antaa syntyneen ajatuksen ja idean vaipua unholaan, kun pähkäillä sen toteuttamista yksinään tai pienessä piirissä. Kuitenkin lähes kaikki tietävät sananlaskun ” Jos teen vain sen minkä osaan, tulen aina olemaan sitä, mitä olen tänään”. Vuosi 2016 on yhdistystoimijoiden mahdollisuuksien vuosi, jolloin käännetään katseet eteenpäin ja mietitään mitä uutta voisimme tehdä entisen rinnalla. Miten se tehdään ja kenen kanssa sen teemme. Mukana ja osallisena oleminen kehityksessä ja muutoksessa on hyvä päätös.

Nyt, kun yhteiskunta kutsuu yhdistyksiä mukaan palvelemaan ja osallistamaan kuntalaisia, integroimaan yksinäisiä ja kotouttamaan turvapaikanhakijoita, on yhdistysten toiminnalle syntynyt aivan uudenlainen yhteiskunnallinen merkitys. Samalla kuin julkinen sektori vähentää ja säästää itsensä hengiltä on jonkun otettava koppi ja kompensoitava köyhtyneitä ja saavuttamattomiin liukuvia palveluja tai tukimuotoja. Kolmannen sektorin olemassaolo muistetaan entistä varmemmin myös jatkossa ja yhteistyöpyyntöjä tullaan esittämään entistä enemmän. Valtio ja sen ”haarakonttorit” ovat tarjonneet projektirahoitusta yhdistyksille, jotta ne ottaisivat vastuuta turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta eri tavoin. Rahis etsii yhdistysten avulla voimavaroja ja ideoita yksinäisyyden torjuntaan. Lakiuudistukset vahvistavat yhdistysten toimijuutta ja roolia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kaiken tämän keskellä huomaammeko me, että juuri nyt kolmannen sektorin rooli voi muuttua. Se voi muuttua pysyväksi, kehittyä vuoropuhumaan paremmin julkisen sektorin toimijoiden kanssa, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja olla kehittämässä yhteiskunnan rakenteita. Kaiken kaikkiaan kolmannen sektorin toiminnat saavat enemmän sitä arvostusta, joka sille kuuluukin.

Nyt, jos koskaan pitää yhdistystoimijoiden uskaltaa ottaa ne kehityksen askeleet, jonka avulla toimintaan saadaan jatkuvuutta, uusia näkökulmia, tuoreutta, yhteistyötä ja kullekin sitä riittävää muutosta, joka pitää mielen vireänä. Miten tämä sitten tapahtuu ja miten me täällä Majakassa voimme olla tämän kehityksen tukena? Majakka neuvoo, rohkaisee ja tukee yhdistyksiä uusien haasteiden edessä. Majakka haluaa kouluttaa yhdistyksiä sekä yhdistää eri toimijoita ja näin edistää yhdistysten keskinäisiä verkostoja. Majakan rooli on vahvistaa Meri-Lapin yhdistyksiä, luoda mahdollisuuksia ja tukea heidän toimijuuttaan. Jos tuntuu, että Majakalla olisi juuri teille annettavaa, niin kohdataan! Kohtaaminen kuuluu ihmisten ja toimijoiden perustarpeeseen, eikä mikään ole parempaa, kuin ihmisten kohtaaminen.

Majakka toteuttaa kevään 2016 aikana eri kunnissa verkostotapaamisia, joihin ovat tervetulleita alueen yhdistystoimijat, kuntien työntekijät sekä kaikki, joita edellä mainitut asiat kiinnostavat. Kevään aikataulut tapaamisista ilmoitetaan tammikuun aikana. Olisi erittäin miellyttävää nähdä teitä kasvotusten ja keskustella yhteisistä asioista ja luoda yhteisiä foorumeita, joissa keskinäistä verkostoitumista tapahtuu. Yhdessä myös yhdistykset ja yhdistystoimijat voimaantuvat ja ovat entisestään vahvempia!

Esiteeseen

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (ESR)


Jätä kommentti

Järjestöjen tekemä työ näkyväksi

Lapin maakunnan alueella toimii lähes 7 000 yhdistystä, joista kotipaikkanaan Meri-Lapin alueella pitää noin 2 150. Näistä kaikista Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetissä olevista yhdistyksistä arvioidaan 50 % olevan aktiivisia toimijoita. Kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä joukko toimijoita, jotka liikuttavat ja aktivoivat monin tavoin eri-ikäisiä ihmisiä.

Syksy on järjestöille uuden toimintakauden aloitusaikaa. Osalla järjestöistä on tarjolla jo tutut kuviot ja osa kokeillee uusia toimintoja. On tärkeää, että kohderyhmälle voidaan viestiä tarjolla olevista palveluista, harrastusryhmistä, aktiviteeteista ja huomioida myös asiakaslähtöisyys. Miten tavoittaa oman kohderyhmän, jotta harrasteryhmät saavat riittävästi osallistujia? Miten tavoittaa vapaaehtoisia, ohjaajia ja ryhmäjohtajia, jotta kaikki saadaan pyörimään? Alueellamme on tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta edelleen järjestöt kaipaavat lisää aktiivisia toimijoita, jotta yhdistysten toiminnan jatkuvuus ja kehitys voidaan taata.

Alueen järjestötoimijat tarvitsevat näkyvyyttä. Meri-Lapin alueella on useita eri mahdollisuuksia, joissa järjestöjen kannattaa olla esillä ja monet ovat olleetkin. Alueella on ollut erilaisia messuja, joissa yhdistykset ovat voineet olla tiedottamassa toiminnastaan. Tarjolla on ollut mm. Tervolassa Maaseudulta Käsin –Messut, Kemissä Harrastemessut, Järjestömessut ja Seniorimessut sekä Torniossa RajaSpotted. Erinomaisia paikkoja järjestöille tiedottaa omasta toiminnasta, hankkia vapaaehtoisia ja kertoa tarjolla olevista vapaa-ajankäyttömahdollisuuksista.

Yhdistykset tuottavat alueen asukkaille valtavan määrän eri harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Asiakkaiden on kuitenkin ensin löydettävä ne, jotta osallistuminen mahdollistuu. Tässä apuna on hyvinkin kirjava tiedotusrepertuaari. Käytettävissä ovat perinteinen seurapalsta, kirje/sähköposti, flyeri, juliste, tekstiviesti, radio ja paikallislehdet, internetin ja sosiaalisen median luomat mahdollisuudet. Kaikille varmasti on oma tilansa ja tarpeensa, mutta unohtamatta ei kannata jättää kohtaamista ja puskaradiota. Usein ihmiset tulevat toimintaan jonkun kanssa tai jonkun kautta. Näissä tilanteessa ihmisten väliset kohtaamiset ovat erittäin tärkeitä tiedottamisenpaikkoja. Toimijoiden kannattaa myös miettiä omaa kohderyhmää ja pohtia sen avulla, miten viesti parhaiten tavoittaa.

Yhtä tärkeää, kuin tiedottaminen omalle kohderyhmälle on myös se, että järjestön toiminnasta on tietoa myös muilla yhdistystoimijoilla, päättäjillä ja alueen asukkailla. Yhdistysten keskinäinen verkostoituminen on myös hedelmällistä ja toivottavaa, näin päällekkäisyyksiltä vältytään ja pystytään myös hyödyntämään mahdolliset synergiaedut. Järjestöjen panos Meri-Lapin alueen harrastetarjonnassa on merkittävin olipa kyseessä lapset, nuoret, työikäiset tai seniorit. Kaikille ikäryhmille löytyy jokaisella paikkakunnalla järjestöjen tuottamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tästä järjestökentässä ollaan erittäin ylpeitä ja sempä vuoksi me täällä Majakassa kannustamme järjestöjä tiedottamaan toiminnastaan monipuolisesti ja eri viestimiä hyödyntäen.

Tiedottaminen on varmaankin kaikille sektoreille haaste. Usein tapahtumista ja esim. työyhteisöviestinnästä saadaan palautetta, ettei tieto kulkenut tai, että tiedotus ei ole tavoittanut riittävästi. Aina on joku, joka ei tiedä ja sekin pitää sietää, ettei tiedottamista pysty toteuttamaan kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tiedottamista voi kuitenkin kehittää ja oppia. Tähän tiedottamisen haasteeseen Majakka tarjoaa yhdistyksille sekä sisällöllistä että teknillistä tukea, opastusta ja koulutusta. Ota yhteyttä Majakan tietotiimiin ja pyydä apua, jos haluat tavoittaa kohdeyleisöäsi laajemmin, hyödyntää eri välineitä monipuolisemmin ja toteuttaa tiedottamisen entistä tehokkaammin. Uuden viestinnän avualla toiminta voi lähteä uuteen lentoon, kannattaa kokeilla.

Järjestöt ovat mittaamattoman arvokas yhteistyökumppani kunnille ja erityisen tärkeä toiminnantuottaja kuntalaisille. Annetaan järjestöjen tekemän työn näkyä, tehdään yhdessä se näkyväksi!

 

Tiedottamisiin
Maarit
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-LapissaEsiteeseen


Jätä kommentti

Jos haluu saada, on pakko antaa :)

Kesäinen iltapäivä Majakalla, ulkona paistaa aurinko, puhelimen näyttö ilmoittaa lämpö asteiksi 20C. Toimistohuoneessa hurraa ilmastointi, joten minua ei kuumuus vaivaa, on melkein vilu. Pieni kateuden pistos tuntuu kesälomalaisia kohtaan, karistan sen pikaisesti. Puhelin ei pirise, sähköposti ei täyty hurjaa vauhtia eikä kalenterikaan ole buukattu täyteen. Nyt on mitä oivallisin hetki tehdä hankkeessa tärkeää taustatyötä. Nyt on aikaa istua koneella lukien julkaisuja, uutta sosiaalihuoltolakia, hyvinvointikertomuksia ja tutustua erilaisiin sähköisiin innovaatioihin sosiaali-ja terveyspalveluissa. Eräs näistä taustatöistä on kysely, jonka lähetimme järjestöille kesäkuussa.

Kartoitimme järjestösektorin palveluiden tarjontaa nuorille Meri-Lapin alueella. Kysyttiin mm. seuraavia asioita: millaista toimintaa järjestöillä on tällä hetkellä? Tekevätkö he yhteistyötä julkisen sektorin kanssa? ja kuinka suuri osa jäsenistä on alle 29 – vuotiaita? Lähetimme sähköpostikyselyn n.240 järjestölle. Kysely lähetettiin Meri-Lapin alueen kuntiin järjestöjen edustajille/yhteyshenkilöille. Vastaajat olivat kirjavaa joukkoa ja hyvinkin erin kokoisia yhdistyksiä eri sektoreilta, osaajia oli mm. liikunta, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan järjestöistä.

Vastausinnostuksen lisäämiseksi luvattiin yhteystietonsa jättäneiden kesken arpoa 30€ arvoinen lahjakortin Majakan rakennuksessa sijaitsevaan Hotelli-ravintola Meri-Hoviin. Kesäkuun toiseksi viimeisellä viikolla saatiin n. 23 vastausta. Yhdistyksille lähetettiin muistutus sähköpostiin, tämä tuotti vielä 8 vastausta. Yhteensä vastauksia saapui 31. Yhteystietonsa jätti 24 henkilöä, jotka siis osallistuivat arvontaan. Arvonnassa onni suosi Lapin kilpirauhasyhdistys ry:n Raili Kuuselaa.

Yli 240 sähköpostiosoitetta. Melkein 500 sähköpostia. Vastauksia 31.

Aivojen kätköistä nousee mieleen takavuosien rallatus ”jos haluu saada on pakko antaa, voo-o”. Nykyään puhutaan kovasti siitä kuinka järjestökenttä vanhenee ja uusia, nuoria tekijöitä kaivattaisiin. Tämä heijastui myös tämän kyselyn vastauksista. Yhdistykset haluavat uusia jäseniä, uusia ideoita, uusia toimintoja. Miten niitä saadaan? Yksi keino on vaikkapa vastata kyselyihin ja sitä kautta olla mukana; antaa asiantuntijuuttaan ja auttaa. Voi myös osallistua erilaisiin hankkeisiin muillakin tavoin. Monissa hankkeissa on yleensä resursseja ja osaamista antaa yhdistyksen käyttöön ja kehittämistyöhön. Haluatko saada uutta toimintaa? kehittää uusia palveluja? tai uusia jäseniä? Tällainen innovointi vaatii hieman aikaa ja mielenkiintoa, eli resursseja yhdistykseltä, mutta se kannattaa. Kehittämistyö on innostavaa, kiinnostavaa ja mukaansa vievää. Yhdessä tekeminen on parasta, yhdessä kokeminen ja toisten auttaminen. Yhdessä saadaan ihmeitä aikaan. Yhdistystoimijat tunnistavat itsensä tässä vaiheessa, ”mehän tehdään juurikin tätä”, mutta miten tämä työ saadaan näkyväksi? ja kuinka muutkin saadaan innostumaan mukaan kehittämistyöhön? Pohdin, ihmettelen ja suunnittelen. Ehkä jos näkisimme henkilökohtaisesti, juteltaisiin yhdessä? Siemenet ovat mullassa, jotkin niistä lähtevät itämään, kasvamaan ja kukoistamaan. Jotkut ideansiemenet jäävät ainaiseksi multaan, mutta sehän on ihan ok, niin sen pitääkin mennä. Mieli on innostunut ja toiveikas, minä uskon, uskon todella, että ihmisillä on halua ja intoa kehittää osaamistaan ja halu auttaa muita. Näitä pohtien minäkin lähden ulos ja nauttimaan auringosta Martti Lutherin sanoin ”vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin tänään omenapuun”. Toiveikasta kesän jatkoa hyvät lukijat, toiveikkaasti toivottaa:

Anne Oikarinen
Projektikoordinaattori
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa- hanke

AnneII_1.7.2015


1 kommentti

Harjoittelussa..

Olen Jaana Lauronen, toisen vuoden sosionomiopiskelija Lapin Ammattikorkeakoulun Kemin yksiköstä. Tämä on ollut ensimmäinen työharjoittelujaksoni opintoihini liittyen. Aloitin näin aikuisena uuden ammatin opiskelun mikä on ollut hyvin antoisaa, palkitsevaa ja tuonut uutta sisältöä elämääni. Tämä ensimmäinen harjoitteluni antoi minulle hyvän pohjan seuraavia jaksoja varten. Hanketyön periaatteet ja projektiluontoisuus tuli näiden viikkojen aikana minulle tutuksi. Hanketyö vaatii paljon valmistelua, ennen kuin päästään kunnolla vauhtiin.

 
Lähdin opiskelemaan sen jälkeen kun olin ollut useamman vuoden työttömänä sekä toipunut tarpeeksi vaikean sairauden jälkeen. Koulun penkille palaaminen ei ollut helppoa, mutta se on antanut paljon uutta sisältöä elämääni, ja olen sen myötä saanut uusia ystäviä ja hyvää tietoa sosiaalialalta. Olen opiskellut vauhdilla ja nauttinut joka hetkestä. Jos harkitset samaa, ryhdy rohkeasti siihen, se kannattaa kyllä.

 
Perheeni on tukenut minua paljon viime vuosina. Minulla on kaksi poikaa, aviomies ja neljä koiraa. Siinä onkin syytä kerrassaan opiskella uusi ammatti ja sitä myöten mahdollisesti työllistyä uudelleen. Työttömyys raastaa niin henkisesti kuin rahallisesti. En ole kuitenkaan sen antanut latistaa minua. En tunne itseäni syrjäytyneeksi tai osattomaksi tässä yhteiskunnassa. Jotkut rahaa vaativat asiat jäävät kokematta, mutta monia arvokkaita hetkiä on tullut tilalle.

 
Työharjoitteluni aikana tein erilaisia hankkeen alkuvaiheeseen liittyviä tehtäviä. Taustaselvityksiä, yhteistyötietojen etsimistä sekä osallistuin hankkeen verkostopalavereihin. Työharjoitteluni kuluessa olen saanut runsaasti tietoa järjestötoiminnasta ja hanketyön merkityksestä yhteiskunnassamme. Minulla on itselläni järjestötaustaa ainoastaan siltä osin, että olen ollut jäsenenä Kuuloliitossa sekä sen alla toimivassa Akustikus-neurinoomayhdistyksessä. Lisäksi olen jäsenenä Suomen Mielenterveysseurassa. Majakkatalossa harjoitteluni aikana järjestötoiminta sai omalla kohdallani aivan uudenlaisen merkityksen. Itse järjestötyö on kiinnostanut minua jo pitkään, ja sainkin siihen liittyen hyödyllistä tietoa. Majakkatalon toiminta on tullut minulle tutuksi ja olen saanut kokea mm. lankakeräryhmässä vapaaehtoistyön merkityksen ja voimannuttavan vai-kutuksen niihin henkilöihin, jotka siihen osallistuvat viikoittain.

 
Tämän hankkeen tarkoituksena on mm. lisätä nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Hanke tekee yhteistyötä järjestöjen, julkisen – ja koulutussektorin kanssa, minkä näen ainoastaan hyvänä asiana. Alueellamme on käynnissä myös muita hankkeita, jotka nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen.

 
Viime aikoina on julkisuudessakin kirjoitettu paljon nuorten huolestuttavasta tilanteesta, erityisesti sellaisten nuorten osalta, joille ei ole löytynyt opiskelu- tai työpaikkaa. Kuka tahansa voi tänä päivänä ajautua tilanteeseen, jossa on vaarana väliinputoaminen tai syrjäytyminen. On tärkeää, että hanketoiminnassa on mukana eri alueiden toimijoita, vain monipuolisella yhteistyöllä on mahdollisuus pureutua ennaltaehkäisevään toimintaan nuorten syrjäytymistä vastaan. Yhteiskunnassamme koulutus ja työpaikka liitetään hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin asioihin, samoin kuin fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Nämä ovat niitä tekijöitä, joiden avulla kiinnitytään aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassamme, ja jokaisella on oikeus siihen, myös nuorilla. Järjestöjen roolin merkitystä ei voi väheksyä, sillä järjestötoiminta antaa paljon siinä mukana oleville toimijoille, erityisesti nuorille. Toivokin että tämän hankkeen myötä ymmärretään järjestötyön mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.

 
Työharjoittelujakson aikana olen saanut olla mukana positiivisessa työyhteisössä. Tämän kirjoituksen myötä haluan lausua kiitokset kaikille Majakkatalon työntekijöille mukavasta kokemuksesta järjestötoiminnan parissa, erityisesti Hyvinvointia Yhteistyöllä Meri-Lapissa -hankkeen työntekijöille Annelle ja Maaritille. Toivonkin heille paljon työntäyteisiä ja vauhdikkaita päiviä tämän hankkeen kimpussa kesän mittaan.

 
Toivon kaikille blogin lukijoille hyvää ja aurinkoista kesää sekä vielä kerran kiitokset Majakka -talon väelle.

Mukavaa kesää toivottaen,
Jaana

0


Jätä kommentti

Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa pisti tuulemaan

Majakan arkeen kuuluu monipuolinen projektitoiminta. Majakassa on toteutettu hankkeita kautta aikojen ja toiminnan kehittämiseen on hyödynnetty pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksia. Nyt kuitenkin Majakassa puhaltaa uusia tuulia, sillä organisaation ensimmäinen ESR-rahoitteinen hanke on käynnistynyt kevään 2015 aikana.

Mitä kaikkea tämä uusi rahoitusmuoto on tuonut tullessaan onkin ihan oma tarinansa. Hankkeessa on aloittanut työskentelyn projektipäällikkö Maarit ja projektikoordinaattori Anne. Toukokuussa työ alkoi uusien logojen metsästyksellä, sillä EU edellyttää, joka on tietenkin varsin ymmärrettävää, että hankeen rahoittaja ja myöntäjä tulevat esille jokaisessa julkaisussa, esitteessä sekä toiminnan esittelyssä. Myös kuntarahoittajien näkyvyys, jotka Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Meri-Lapin kehittämiskeskus, tulee huomioida julkaisuissa. Oli siis luotava uudet lomakkeet tai paremminkin sanottuna Majakan omat lomakkeet tuunattiin sellaiseen muotoon, että kaikki rahoittajien logot saatiin esille.

Tietotiimin osaaminen on ollut kullanarvoinen asia, sillä ilman heidän taitojaan olisi tässä operaatiossa mennyt huomattavasti enemmän aikaa. Majakan www-sivuille ilmaantui ESR-lippu, jonka kautta vierailija pääsee klikkaamaan itsensä hankkeen sivulle. Siellä kyllä kannattaakin käydä, jotta pääset hankkeen tavoitteista jyvälle (http://www.majakkatalo.fi/esr-hanke). Hankkeella on myös oma blogi, joka toivottavasti saa paljon kirjoituksia ja sen myötä lukijoita. Blogissa kerrotaan hankkeen etenemisen vaiheita ja tuloksia. Tässä siis jo parhaillaan luet hankkeen ensimmäistä blogikirjoitusta.

Näin hankkeen alussa ja etenkin kesälomien kynnyksellä, hankkeen haasteena on ehtiä kontaktoitua yhteistyö- ja hankekumppanien kanssa, ennen heidän lähtöä ansaitulle kesälomalle. Kuten arvaattekin, että uusilla hanketyöntekijöillä ei ole vielä ehtinyt lomaa karttua.. ja monia asioita koitetaan puskea eteenpäin, jotta työ olisi järkevää myös kesän aikana. Mukavasti ovat kalenterit täyttyneet eri tahojen tapaamisista ja vuoropuhelu heidän kanssaan on aloitettu. Hankkeen alueena on koko seutukunta, joten voitte arvata, että sähköpostit ja puhelut ovat sinkoilleet määrätietoisesti edes takaisin. Hienosti meidät on otettu vastaan ja kiitokset siitä yhteistyökumppaneille, vaikka varmasti on useita tahoja heidän ovia kolkuttelemassa. Ja se mitä ei ehditä, niin tehdään sitten syksyllä. Alueen sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat saaneet kyselyn, jolla kartoitetaan heidän tuottamia nuorten palveluja sekä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Kesän aikana pystytään sitten perehtymään ja analysoimaan tähän hankkeen keskiössä olevaan asiaan.

Yhteistyö, joka näkyy myös hankkeen nimessä, on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhteinen päämäärä saavutetaan hankkeen edetessä. Nyt moni asia on vielä avoimena, mutta eiköhän ne loputkin asiat jäsenny hankkeen edetessä ja kehittäjäryhmien alkaessa toimimaan. Majakan hanke ei ole ainoa uuden EU-ohjelmakauden rahoituspäätöksen saanut hanke alueellamme. Meitä on neljä, jotka ovat saaneet samaisesta toimintalinja 5:stä (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) rahoituksen ja olemmekin jo ehtineet tavata toisiamme ja suunnitella myös yhteisiä toimintoja. Parhaimmillaan hankkeet täydentävät toisiaan ja siihenhän me uskomme yhteistyön nimissä.WP_20150520_15_55_00_Pro

Kaiken kaikkiaan aloitus on ollut varsin vauhdikas, sillä myös rahoittaja on halunnut tavata meitä ja olemme vierailleet Rovaniemellä jo useampaan kertaan erilaisissa hankkeen yhteisissä tapaamis- ja koulutustilaisuuksissa. Uuden aloittaminen on haastavaa ja samalla mielekästä, sillä voit olla itse vaikuttamassa toimintatapoihin ja sitä kautta tuloksiin! Hyvää kesää kaikille ja toivottavasti tapaamme!

 

Kesäterveisin
Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö